
Niin koitti joulu ja juhla tuo ja mieli kaipaa taas rauhaa sekä rakkautta.
Lapset saivat taas tämänkin joulun loistamaan iloisilla kiljahduksillaan. Nuorimmainen tosin koki karvaan pettymyksen, kun pukki ei ehtinytkään käymään ja lahjaksi ei tullutkaan kauan kaipaamaa helikopteria, lisäksi isoveli vielä rikkoi uuden rumpusetin, oli itku valmis. :( Äidin sydäntä raastoi toisen epätoivo ja vain pystyin sylissä pitäen lohduttamaan pientä juhlijaa.
Pienten pettymykseksi isovanhemmillekin tuli kiirus pois lahjojen jaon jälkeen, joten pikkumies oli todella surkeana. Isäni oi kyllä kovasti kipeänä, joten oli ymmärrettävää heidän aikainen lähtönsä. Isommat lapset tuskin huomasivat vanhempieni lähtöä omilta puuhiltaan. :)
Keskimmäinen lähti tänään toisen isoäidin luokse, jossa olikin odottamassa vielä muutama paketti. :) Lähtijä oli myös erityisen mielissään uudesta ensimmäisestä puhelimestaan, joka ekaluokkalaiselle tulikin tarpeeseen. Kameralla näpsittiin jo illalla paljon kuvia. :)
Hiljaisuus laskeutui vasta puolen yön aikaan, kun isännän kanssa viimein painuimme yöpuulle, lähtivät isoimmat viimeinkin myös nukkumaan. Yöllä nuorimmainen taas tapansa mukaan könysi viereeni ja työnsi jäiset varpaansa mahaani lämpeämään. :/ hrrrrrrrrrr Ihana herätys..
Aamulla heräsin kissojen juoksuun, pikkuisten "jahdatessa" niitä syliinsä. Oli hetken sellainen ikävä haikeus ja surumielisyys, nytse joul on jo ohi.. Vieläkin on hieman ikävä fiilis, muta toisaalta, ainakin saimme kaikki tänäkin jouluna olla yhdessä vaikkakin vain tovin, kuitenkin rakkaiden kanssa. Ja se jos mikä on koko joulun tarkoitus.
Oikein rauhallista ja lempeää joulun jatkoa kaikille!
.jpg)
Lapset saivat taas tämänkin joulun loistamaan iloisilla kiljahduksillaan. Nuorimmainen tosin koki karvaan pettymyksen, kun pukki ei ehtinytkään käymään ja lahjaksi ei tullutkaan kauan kaipaamaa helikopteria, lisäksi isoveli vielä rikkoi uuden rumpusetin, oli itku valmis. :( Äidin sydäntä raastoi toisen epätoivo ja vain pystyin sylissä pitäen lohduttamaan pientä juhlijaa.
Pienten pettymykseksi isovanhemmillekin tuli kiirus pois lahjojen jaon jälkeen, joten pikkumies oli todella surkeana. Isäni oi kyllä kovasti kipeänä, joten oli ymmärrettävää heidän aikainen lähtönsä. Isommat lapset tuskin huomasivat vanhempieni lähtöä omilta puuhiltaan. :)
Keskimmäinen lähti tänään toisen isoäidin luokse, jossa olikin odottamassa vielä muutama paketti. :) Lähtijä oli myös erityisen mielissään uudesta ensimmäisestä puhelimestaan, joka ekaluokkalaiselle tulikin tarpeeseen. Kameralla näpsittiin jo illalla paljon kuvia. :)
Hiljaisuus laskeutui vasta puolen yön aikaan, kun isännän kanssa viimein painuimme yöpuulle, lähtivät isoimmat viimeinkin myös nukkumaan. Yöllä nuorimmainen taas tapansa mukaan könysi viereeni ja työnsi jäiset varpaansa mahaani lämpeämään. :/ hrrrrrrrrrr Ihana herätys..
Aamulla heräsin kissojen juoksuun, pikkuisten "jahdatessa" niitä syliinsä. Oli hetken sellainen ikävä haikeus ja surumielisyys, nytse joul on jo ohi.. Vieläkin on hieman ikävä fiilis, muta toisaalta, ainakin saimme kaikki tänäkin jouluna olla yhdessä vaikkakin vain tovin, kuitenkin rakkaiden kanssa. Ja se jos mikä on koko joulun tarkoitus.
Oikein rauhallista ja lempeää joulun jatkoa kaikille!
.jpg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti