Suloinen sunnuntai..

Taas on aika vierähtänyt ja paljon tapahtunut.
Aloitin tämän viikon maanantaina Polku työeämään-kurssin ja kiirettä on siksi pitänyt. Ei ole juurikaan koneelle jaksanut tulla koulupäivän ja sen jälkeisten kotiaskareiden jälkeen. Kummasti se väsyttää, kun ei ole kodin ulkopuolella taas muutamaan kuukauteen kauppareissuja ja lasten kuskailluja lukuunottamatta kulkenut.
Uusien ihmisten tapaaminen on minulle mieluisaa, mutta viime syksynä sairastuin ahdistuksen aiheuttamaan paniikkihäiriöön ja nyt kurssin alussa kärsinkin jännitystiloista kovasti. Alkuviikko oli raskas, hartiat olivat jumissa jännittyneisyyteni vuoksi ja sen myötä päänsärkykohtaukset ottivat vallan. Torstaina edessä olikin järkyttävä migreenikohtaus. Perjantaina jännitin vielä kotoa lähtiessäni, mutta koululle päästyä huomasinkin olevani aivan rentoutunut.
Olin siis viimeinkin päässyt eteenpäin itseni hallinnassa ja pystyin täyspainoisesti osallistumaan perjantain opintoon. :)
Elämä ei ole niin vakavaa, että tarvitsee itsensä kipeeksi asti jännittää. Tosin se ei kaikille ole helppoa, minulle onneksi tällä kertaa kuitenkin helpohkoa.

Tänään olikin sitten pakko ryhdistäytyä myös kodinhoidossa ja tartuin heti aamusta imuriin ja luuttusin lattiat. Pyykkivuori oli mieheni aktiivisuudesta pysynyt aisoissa, jopa pienentynyt, joten pääsin tähän koneelle toviksi istahtamaan. :) Olen kiitollinen jakasessani elämää hänen kanssaan. Hän kannusti jaksamaan vaikka alkuviikko olikin vaikeaa ja panosti omalla tekemisellään minun jaksamiseen. Kiitos siitä! :)

Kevättä kohti ollaan menty kovaa vauhtia, lumet sulaa kohisten ja ah niin ihana loska kulkeutuu joka paikkaan. Lapset ovat aina litimärkiä ja olenkin ihan vakavissani harkinnut kenkäkuivarin hankintaa. Mutta saa nyt nähdä..

Oikein ihanaa ja suloista sunnuntaita kaikille teille ja muistakaa: Elämä on ihanaa. :)
Iloa ja valoa!

Lempeä lauantai..

Oikein ihanaa, kun on leuto ilma viimeinkin. Olin lasten kanssa ulkona, teimme lumiukon ja lumilyhdyn. Lapset jaksoivat reippailla tunnin, minä kaksi. Tein lumilapiolla koko kerrostalopihamme lumityöt aikaani kuluttaakseni ja ulkoilmasta nauttiakseni. Parkkipaikat tosin jätin suosioilla meidän huoltoyhtiön miehille, jos nyt joskus taas ehtivät tännekin asti. Lumen luonti on minusta hieman saman ajavaa kuin mitä buddhalaiset munkit hoitavat hiekka-alueitaan. Sain aikaa miettiä, tai oikeastaan olla miettimättä( jos ihan rehellisiä ollaan) ja oloni oli äärimmäsen virkistynyt pienen puhteeni jälkeen. :) Hikinen, mutta raukean rentoutunut.

Ilma on todella kostea, joka on taas mielestäni parasta hengittää. :)

Nuorimmaisilla lapsilla oli kylässä leikkikaveri ja nyt lähtivät vastavierailulle sitten naapuritaloon. Hetken hiljaisuus siis jatkuu vielä, vaikka sisälle jo tulinkin. On hetki aikaa nauttia vain olostaan ja kirjoittaa tänne kuulumisia. Koko viikko onkin ollut äärimmäisen hektinen, varmasti osittain lomasta johtuen. Onneksi maanantaina alkaa taas koulut ja päiväkoti, ovat lapsetkin jo kaipailleet leikkitovereitaan.

Taidankin tästä kuvat ladattuani lähteä kahvin keittoon ja siemailla sitä lukiessani teidän muiden viikonlopun alun tapahtumista. :)

Ja tähän loppuun vielä lisäsin kuvan viimeisimmästä "käsityö" kohteesta. Eli purkkien etiketeistä.

Haluan kyllä oikeasti ihan pelkän kameran, kuvat on tosi huonolaatuisia, kun puhelimen kameralla niitä näpsii.. Ehkäpä alan säästämään siihen seuraavaksi. :)

Oikein lempeää ja rauhallista lauantaita kaikille teille!
Rakkautta ja valoa!

Lunta tulvillaan..

On raikas talvisää.. :)
Todellä raikas, lunta on tuiskuttanut oikein urakalla ja meillä oli yöllä mittari käynyt 29 asteen korkeudella. Lisätään siihen tuo valtaisa tuuli niin saadaan aikaiseksi varmaan se 40 astetta. :)

Kylmää, mutta raikasta ja oikein ihanan lumista.

Lunta oli kasaantunut oikein isoiksi kinoksiksi asti, jopa parvekkeemme (jossa ei ole laseja,mutta oli tuulen "tavoittamattomissa) oli lumen vallassa. Tuuli oli pyöräyttänyt tuprauksia katon kautta ja vola! talvinen kinosmaisema koristeli parvekkeen. :) Pääsipä ainakin tekemään lumitöitä. :)
Äitini olikin jo tekemässä niitä omalla pihallaan, soittaessani sinne. Isän tavoitin, joka olikin juuri ollut aikeissa soittaa minulle. :) Lunta oli heidänkin pihaansa kasaantunut kinoksiin, joten puuhaa riittää sielläkin.

Viime yönä tuli nukuttua todella huonosti, valvoin yhteen asti lueskellen ja sitte toiseksi nuorin heräsi neljän aikaan painajaiseen ja ei tietenkään saanut unen päästä kiinni heti. Meni sitten viiteen asti siinä valvoessa ja lapsille tyypillisen tapaan, olivat he kuitenkin jo pirteinä ylhäällä ja leikin touhussa ennen kahdeksaa. Ylös itsekin siitä sitten nousin ja ei muuta kuin koiran kanssa lenkille, urheilemaan tuonne tuiskuun.

Koiravanhuksemme on onneksi jaksanut vielä hyvin pidätellä aamuun asti hätäänsä, kunhan vain illan viimeinen käyttö on yhdentoista jälkeen. Muutaman kerran olen aikaisemmin käyttänyt, sillä seurauksella, että aamulla on ollut eteisen matolla pisut odottamassa. Onneksi suosin pieniä puuvillamattoja, jotka saa helposti heitettyä koneeseen. Ei sitten harmita ne pisut niin paljoa. Pitää kyllä varmuudeksi hankkia myös olohuoneeseen muutamat pikkumatot, sohvapöydän alla kun on vielä sellainen iso bukleematto. Oikea murheengryyni sekin.. Kerää kaikki koiran ja kissojen karvat, jota saisi imuroida joka päivä, jossa näkyy heti mun villasukkajalanjäljet ja on muutenkin kirjahyllyn lisäksi sellainen, joka ei oikein sovellu enää nykyiseen "sisustustyyliini". No, kunhan saan taas vain aikaiseksi kierrellä kirppareita. :)

Kumma juttu, miten noilla lapsilla onkin noin valtavasti energiaa kaikkeen puuhasteluun.. Tuossa ne nyt hyppivät ja leikkivät äänekkäitä leikkejään. Miten onnellinen olenkaan heidän olemassaolostaan, he kyllä kasvattavat mua joka päivä ymmärtämään sen, mikä oikeasti on tärkeää. Eli anteeksianto ja rakkaus. :)

Iloa, valoa ja paljon rakkautta teille kaikille!
Tähän loppuun kuva viime kesän kylpyläreissultamme. Kesää odotellessa..

Kuvia..

Tässä nyt muutama kuva niistä valmistuneista tossuista.

Tässä sekä itselleni että äidilleni tekemät tossut. Violetit ovat äidilleni. :)

Näissä on tuollaiset nyörit kiinni tuolta takaa, saa tossut paremmin pysymään jalassa. Ja näyttää rusetilla ollessaan söpöiltä.
Ainakin minusta.. :)
Pojat tilailivat jo tällaisia itselleenkin, tosin ilman noita nauhahöpötyksiä..

Onpas aikaa vierähtänyt..

Kyllä aika menee nopsaan, kun paljon tapahtuu.
Paljon on siis tapahtunut, mutta taas jos yrittäisin kunnostautua pitämään blogiani yllä. :)
Lapset ovat olleet sairastelukierteessä, mutta hyvin siitä huolimatta energiaa riittää jopa minullekin jakaa. Mikä sinänsä on mukavaa, oma jaksaminen onkin ollut vaakalaudalla johtuen varmaan ihan ulkoilunkin puutteesta. Vapaa-aikaa ei liioin ole ollut. Tosin olen siihenkin jo tottunut tämän katraan kanssa. Nyt onneksi antavat hetken tässä istahtaa ja kuulumiset kirjoittaa.
Aurinko paistaa niin kauniisti olohuoneen ikkunasta sisään ja avoimesta ikkunasta kaikuu jo niin keväinen linnunlaulu. Lunta on viimeinkin juuri sopivasti, olen aina haaveillut runsaslumisesta talvesta. :) Lumi tuo sen ihanan hohteen talviseen maisemaan, peittää alleen kaiken harmaan ja näin auringonpaisteessa valaisee kristallisella kirkkaudellaan ihmisten mielenkin.
Olen yrittänyt hieman saada lankavarastojani kulutettua ja saanut jopa ruhtinaallisesti yhdet tossut kokonaan valmiiksi. :) Laitan niistä kuvaa, kunhan saan jostain löydettyä puhelimeni ja tietokoneen välisen piuhan.
Laitoin äidilleni eilen kuvaviestin valmistuneista tossuista, ja hän ihastui niihin niin, että aloin sitten hänellekin samanlaisia, eri langasta tosin, tekemään. Viittä vaille valmiit alkavat nekin jo olemaan, mutta nyt hetken rauhallisuuden kunniaksi tulin tänne päivittämään tapahtumia ja ilmoittamaan, että blogi on vielä hengissä lähes vuoden tauon jälkeen. :)
Kuuntelen tässä samalla etnistä musiikkia, ja nuo ihanat lämpimät rytmit saavat yhä voimakkaammin odottamaan lähestyvää kevättä. :)
Pääsee taas sormia upottamaan multaan.. :)
Oikein aurinkoista "kevät"päivää kaikille!