Keskiviikon kestämistä..

Arghhhh!!

Missä on se nappula, josta voi katkaista virran hyperaktiivisesta lapsesta? Tänään on taas ollut sellainen päivä, että voi hitsin hitsi sentään.. Aku Ankkaa lainatakseni: KÄÄK!!

Poika on kipeänä, joten kotosalla koko piiiitkän päivän. Poika keksii itselleen viihdykettä eli yrittää itse tehdä lettutaikinan ( muistaa kuulemma ne kaikki aineet mitä äitikin aina niihin laittaa ). No poika sitten sotkee vehnäjauhoilla, maidolla ja margariinilla niin ja tietty sokerilla keittiön tasot ja syö lusikalla yli puolet tuotoksestaan, äidin kielloista huolimatta. Poika ei malta odottaa.. äiti yrittää ymmärtää ja lupaa, että paistetaan letut yhdessä niin, että muutkin pojat saa maistaa lettuja.

Joten tämä äiti tekee lisää taikinaa ja odottaa nyt taikinan turpoomista aloittaakseen lettujen paiston..

Perun puheeni.. Ei tämä ole niin arghhhhh tai KÄÄK!! juttu ollenkaan, kaikesta selviää oikeastaan hymähtäen ja muistaen itse omat toilailut pikkuveljen kanssa. :)

Niin ja jos oikein miettii.. aamupäivä meni kuitenkin suht rauhallisesti ja ruoankin laitto yhdessä sujui mutkattomasti. Joten kaikenkaikkiaan siis kuitenkin ihan hyvä päivä. ;)
 Aurinkokin paistaa, ainakin hetken lumisateiden välillä.

Sanna

Kuvia.. :)

Nytpä niitä kuvia sain viimeinkin otettua, keittiöstä tosin vasta, mutta hiljaa hyvä tulee.. :) Pitää laittaa yksi huone kerrallaan kuntoon jottei haukkaa liian suurta palaa laittelussa. Mulla on vähän sellainen huono tapa, että tulee pompittua paikasta toiseen, joten rauhoittaakseni itseäni ja samalla tietysti koko perheen olemista, olen opetellut tekemään yhden asian ensin alusta loppuun asti ja sitten vasta siirryn seuraavaan kohteeseen. :)

Tässä näkymä keittiöön eteisestä.

Olohuoneesta päin.

 Jäi vähän yli tuota liinaa, jonka ostin pöytää varten, joten sain pikkuliinat aputasolle ja pakastimenkin päälle.

 Tämä kuva on otettu ennen keittiön "ehostusta" ja sen kyllä huomaakin. :) tosin aika lailla tuon näköinen se yleensäkin on, astioita, pulloja ja puteleita siellä täällä. Tiskipöytä pysyy puhtaana tiskikoneen täytön jälkeen just sen hetken ennen lasten pyörähtämistä keittiöön. :D

 Tämä hylly odottaa vielä pääsyään seinälle, kunhan vain keksin sille sopivan paikan.. Luultavasti se saa paikan peilin vierestä kaapiston jatkona.

Lisää sitten kun on mitä lisätä. ;)

Iloa ja valoa kaikille ja oikein mukavaa ja rauhallista pääsiäistä!

-Sanna-

Pancake lauantai

Tänään karkkipäivä korvattiin herkkupäivällä. Tein koko porukalle valurautapannulla pannukakkuja. Taikinan tein mukaillen erästä löytämääni vohveliohjetta. Mukelot tykkäsivät kovasti, kun tein vielä päällä kaadettavaksi suklaisen kinuskikastikkeen. Nam, nam, nam..

Ohje tässä:
2 munaa
2dl maitoa
2dl vettä
4dl vehnäjauhoja
2tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
2 tl sokeria
Paistamiseen Floran juoksevaa margariinia.
Kastikkeen tein täysin omasta päästä. Siihen tuli margariinia, sokeria, maitoa ja tummaa kaakaojauhetta.

Oikein herkullista lauantai-illanjatkoa kaikille! :)
-Sanna

Aurinkoa ja lumipyryä

Eilen oli hassu päivä, hetkittäin paistoi aurinko ja sitten aivan yllättäin alkoi satamaan vaakatasossa lunta valtavasti. Ei sitä paljoa maahan kuitenkan tullut, vaikutti vain siltä, kun niin kovan tuulen kanssa pienen pientä mannaryyniä tuli taivaan täydeltä.





Kova tuuli jatkuu edelleen ja tänään on aamun harmaudesta päästy ja aurinko vielä heittää säteitään iloisesti. Kunpa tyyntyisi hieman niin pääsisi erilailla kevätauringosta nauttimaan.


Lapset rakensivat majaa tänään läheiseen metsää ja tulivat juuri sisälle ihanin punaisin poskin ja silmät loistaen. :)

Maailma muuttuu...

Onpa aikaa vierähtänyt viimeisestä postauksesta piiiiiitkä tovi. Elämässä on tapahtunut paljon ja kaikesta on selvitty. Mullistuksia ja muutoksia, kaikesta seuraumuksena ihana ja vahva pohja tulevaisuudelle. :)

Muutimme hiljattain (lue kaksi vkoa sitten) Mikkeliin ihanaan ja valoisaan asuntoon, jossa on tilaa kaikille lapsille olla, leikkiä ja elää vapaammin. Kaupunki oli jo entuudestaan tuttu, mutta on silti uuden aloittaminen jokaiselle ollut omanlaisensa juttu. Kukin tavallaan on iloinnut ja vähän kapinoinutkin muuton jälkeen, mikä kuitenkin (siis kapinointi) on tietysti ihan ymmärrettävää, kun kaikki mitä tähän asti on mukana kulkenut (ystävät yms.) ovat nyt reilun 200km päässä.

Rohkeasti kukin on vuorollaan ottanut paikkansa uudessa kodissa ja löytänyt niitä iloisia ja valoisia ajatuksia tukemaan uuden aloitusta. Tuttavuuksien saaminen on toki varmasti paljon helpottanut prosessissa ja mitä enenpi aikaa kuluu kohti tuota Suomen suloista suvea, tilanne varmasti on vieläkin parempi. Ystävyyssuhteita tulee varmasti syntymään, kun kaikki pienet ja isotkin lapsukaiset kevätauringon innoittamina putkahtavat ulos kotikoloistaan leikkimään pihalle. :)

Kuvia uudesta kodista tulee myöhemmin..

Aurinkoista ja ihanaa kevättä kaikille! Iloa ja valoa!

-Sanna